"Mihin aikaan yleensä teette iltalenkin?"
"Kuinka pitkän aamulenkin teet Sofin kanssa?"
Tällaisia kysymyksiä saan kuulla usein. Kaikenlaiset kysymykset liittyen koiran päivittäisiin rutiineihin ja arjen rytmeihin saivat minut miettimään meidän omia tottumuksia.
Sofin ruokailun ja liikunnan suhteen en halua olla "kaavoihini kangistunut", sillä kyllähän ihminenkin tarvitsee monipuolisuutta elämäänsä - miksei siis muka koirakin!
Sofin päivittäinen ruokailu rakentuu kahdesta ateriasta. Aamuruoan annan noin klo 8-10 riippuen omista aikatauluistani, ja iltaruoan Sofi saa nauttia noin klo 20-22 välillä. Joskus mietin sitä, että onkohan ruokailujen välillä liian pitkä tauko, mutta hyvin tuo rytmi on näyttänyt toimivan meillä. Ruoan päärakennusaines on eläinkaupasta ostetut kuivaraksut. Eri brändejä ollaan kokeiltu monia, välillä niitä ns. ravintorikkaampia ja välillä niitä tunnetumpia brändejä, jotka saattavat sisältää "teollisempaa" tavaraa. Raksujen sekaan laitetaan yleensä jotain lisuketta, kuten jauhelihaa tai raejuustoa. Protskuja koiralle! Ravintolisänä käytän koiralle tarkoitettu öljyä, joka hoitaa esimerkiksi koiran turkkia ja niveliä.
Ruokailuissa siis on havaittavissa selkeä rytmi. Lenkkeilyssä on enemmän vaihtelua ja monipuolisuutta. Päivän ensimmäinen ulkoilu tapahtuu aamulla heti, kun minä emäntä herään, yleensä klo 7-8 maissa. Aamulenkin kesto on meillä yleensä noin 30-60 minuuttia, riippuen kuinka monta tuttua tavataan matkan varrella. Välillä otetaan karvakamujen kanssa aamujumpat ja karistetaan unihiekat Sofin silmistä. Aamuisin yleensä kierretään lähistöllä pieni lenkki ja sen jälkeen heitellään hieman palloa nurmella, jotta Sofi saa riehua vapaana. Sitten aamuruokakin maistuu koiralle hyvin, kun tarpeet on tehty.
Muissa päivän lenkeissä onkin sitten enemmän vaihtelua. Välillä käydään yksi pidempi lenkki (60-120min) ja sen tukena joku lyhyempi. Monesti käydään saman päivän aikana useampia lyhyempiä lenkkejä, heitellään leluja pihalla tai nähdään kaverikoiria ja riehutaan niiden kanssa (siis Sofi riehuu, minä en). Usein päivä on sellainen, että käydään tosiaan noita useampia pienempiä lenkkejä. Joskus tavataan seudun shelttejä shelttitapaamisissa. Meidän naapurustossa on myös sunnuntaisin pienten korien tapaaminen aina tiettyyn aikaan, niin sielläkin Sofi näkee karvakamujaan.
Joka tapauksessa haluan pitää ulkoilukulttuurin virkeänä ja pirteänä niin, että kävellään erilaisia lenkkejä - eri suuntaan eri tempoa käyttäen. Välillä on mukava tehdä kaupunkilenkki, eli harjoitella käyttäytymistä kapeammilla kujilla keskustan sykkeessä, liikennevalojen vilkkuessa ja autojen huristellessa. Välillä taas on mukava lähteä juoksentelemaan metsäpolkuja pitkin tai telmiä pitkin peltoja ja nurmikoita! Päivän viimeinen ulkoilu tapahtuu iltaruoan nauttimisen jälkeen, noin klo 22-23. Silloin huolehditaan, että Sofi vaan tekee tarpeensa, niin saa sitten sekä koira että ihmiset nukkua kunnolla aamuun asti.
Minusta olisi kurjaa huomata, että oma koira olisi niin kaavoihin kangistunut, että vaikka lähtisin kävelemään aamulla sen kanssa ilman narua (tai en lähtisi mukaan ollenkaan), niin se automaattisesti omin päin kävelisi sen ihan saman lenkin, johon olisi joka aamu tottunut. Toki varmasti on sellaisia perheitä, joilla on todella lujat rutiinit koiran kanssa. Ja se sopii varmasti joillekin! Minä en vain halua sellaista Sofin kanssa. Jotenkin pelkään, että Sofi sitten masentuisi, jos kaikki olisi aina samanlaista. Kyllähän ihmisetkin kyllästyvät jos elämä on koko ajan aivan samanlaista. Sitä paitsi erikoistilanteen sattuessa koira ei ole läheskään niin hätääntynyt, jos se on tottunut vaihteluun.
Minkälaisia lenkkejä te teette omien koirienne kanssa? Entä minkälainen ruokailukulttuuri teidän koirillanne on? Onko muitakin, jotka tykkäävät tehdä päivän aikana useampia pienempiä lenkkejä?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti