lauantai 29. joulukuuta 2012

Sofi & Ensimmäinen Joulu

Ette arvaakaan miten kauan olin odottanut joulua! Vihdoinkin se sitten koitti, ja nyt ajattelin kertoa teille vähän perheemme ja erityisesti Sofin joulunvietosta. Varauduin Sofin ensimmäiseen jouluun muun muassa ostamalla neidille muutamia joululahjoja ja leipomalla koirien pipareita!

Ainakin Mustista ja Mirristä pystyy ostamaan noita säilykkeitä, joita on siis myös pennuille tarkoitettuja! Minun ystäväni osti tämän säilykkeen Sofille pikkujoululahjaksi. Säilykkeen sekaan lisätään jauhoja sekä hieman öljyä.

Taikinaa sekoitetaan niin kauan kunnes se muistuttaa oikeaa piparkakkutaikinaa.

Valmis taikina kaulitaan pöydälle ohueksi levyksi.

Lopuksi kaulitusta taikinasta voidaan joko pipakakkumuoteilla tai itse veitsellä leikaten tehdä erilaisia kuvoita. Piparit paistetaan uunissa, kunnes ne ovat ruskeita ja rapeita.

 Minulla oli vielä aatonaattona työvuoro, mutta heti sen jälkeen pakkasimme mukaan kaikki laukut, lahjat ja herkut sekä ahtauduimme autoon neljän ihmisen (minä, avomieheni, veljeni ja hänen kihlattunsa) ja koirani Sofin kesken, kohteenamme Muurame.

Koska meillä on kissoja, jotka eivät vielä ole oikein omaksuneet Sofin innokasta ja räiskyvää luonnetta, oli Sofin joulunvietto pääosin avomieheni perheen luona, jossa asustelee siis myös sen lappalaiskaveri Nappi.
Ensimmäisenä yönä Sofi ei ollut malttanut nukkua juuri ollenkaan, vaan koirat peuhasivat keskenään ja herättelivät herrasväkeä vähän väliä. 

Aattona Sofi käväisi moikkaamassa kissoja sekä availemassa kanssani lahjoja. Olin hankkinut Sofille muutaman lelun sekä lumihiutaleen muotoisia herkkuluita. Äitini oli ostanut mikrokuitupyyhkeen karvan putsaamista varten, yhden lihantuoksuisen purulelun sekä ihanan vaaleanpunaisen "toppatakin", joka on valitettavasti aika iso. Pitääpi katsoa, jos sitä voisi vähän ompelukoneella pienentää. Avomieheni äiti oli myös ostanut söpön lelun, jonka sabotoiminen on jo onnistuneesti suoritettu.

Sofin lahjoja paketoituina.
Sofin joululahjat. Kuonokin vähän pilkistää vasemmalta, kun piparit houkuttelivat niin kovasti.


Joulupäivänä käytiin Sofin kanssa aurinkoisessa ja jäisessä talvisäässä tutustumassa Muuramen maaseutuun sekä peuhattiin muuten vain takapihallamme. Harmi, kun koko joulun ajan oli jäätävän kylmä! Sen takia en pystynyt kuviakaan ottamaan ulkona, enkä kyllä kameraa edes ulos kantanut. Minulla on varmaan joskus menneisyydessä paleltunut kädet erittäin pahasti, sillä ne jäätyvät nykyään niin vähässä ajassa. En pysty edes ajattelemaan, että olisin pakkassäällä ilman hanskoja! Kameran kanssa ähertäminen on siis haastavaa pakkassäällä.








Tapaninpäivänä lähdettiin perheeni kanssa mummolaan, jonne en ottanut Sofia mukaan. En muista olenko aiemmin kertonut, mutta kerran Sofi on mummolassani käynytkin. Marraskuussa mummollani oli synttärit, jolloin otin Sofin mukaan Kannonkoskelle moikkaamaan sukulaisiani. Nyt Sofi kuitenkin jäi Muurameen painimaan Napin kanssa.

Joulu taisi olla todellista luksusta Sofille, sillä se pääsi touhuamaan koko ajan joko koiran tai ihmisen kanssa sekä sai liikkua vapaasti ulkona, mitä ei voi aina kaupungissa tehdä. Meidän ihmisten lämmin ja iloinen joulufiilis tarttui varmasti Sofiinkin asti. Sofia ei erityisesti kuusi kiehtonut, vaan pikaisen haistelemisen jälkeen neiti jätti sen koko joulun ajaksi rauhaan. Kinkun makuun Sofi pääsi muutaman kerran, ja siitä muodostuikin tytölle aikamoista herkkua. Tyttökoirat painivat kyllä aivan täyttä häkää koko joulun ajan! Se sai ajattelemaan, miten hienoa ja tärkeää olisi, jos kotona asustelisi kaveri tai sisarus. Tapaninpäivän iltana palattuamme takaisin asunnollemme Sofille maistuikin uni mukavasti, koska nukkumista ei neiti ehtinyt kovinkaan paljon joulun aikana harrastaa.

Joulu 2013.
Joulukuvien kotistudio.


Toivottavasti kaikilla oli onnellinen joulu! Toivoo Sofi.

Tämä kuva päätyi tämän vuoden joulukortteihin. Kiitos Henna Vilppulalle!

Ihanaa joulua kaikille! T. Sofi.

Loppukevennys! Eräänä iltana oli koiran ruokasäkki jäänyt vähän liian lähelle pöydän laitaa, joten kävi näin.

P.S. Veljeni kihlattu ja hyvä ystäväni Henna Vilppula otti Sofista nuo ihanat joulukuvat! Hennalla on erittäin kattava ja suosittu ruokablogi, jota voi käydä lueskelemassa (vesi kielellä kuolaten) osoitteessa www.henskis.blogspot.com. Tykkään!

4 kommenttia:

  1. Haha, viimeisessä kuvassa taitaa näkyä syyllinenkin taustalla? ;)

    Olipa muuten hauska idea noi koirien piparit, ehkä mäkin ens vuonna teen Sirulle ja vanhempien haukulle omat joulupiparit. :) Sofin joulukuvat on tosi nättejä!

    Hyvää alkanutta vuotta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itse asiassa taisi olla me kaksijalkaiset tällä kertaa asialla, jotka jätimme pussin vähän liian lähelle pöydän reunaa. :D Sofi vaan seuras silmät kiiluen vierestä, että milloin pääsee syömään.

      Kannattaa tosiaan leipoa niitä pipareita! :) Kyllähän koirienkin on saatava omat jouluherkkunsa! Ainoa huono puoli oli, että keittiö haisi järkyttävältä pipareiden ollessa uunissa. Se säilyke on niin vahvantuoksuista.

      Kiitos! Sirukin on todella nätti :) Hyvää alkanutta vuotta teillekin!

      Poista
  2. Hihii, mua alkoi niin naurattaa toi kuva missä on Pico! Se on siinä niin kuin mikäkin isäntä. ;D Mut tää oli kyllä tosi kiva postaus Sofin ensimmäisestä joulusta! ♥ Sillä ja Napilla on varmasti ollut niiiin kivaa jouluna. ;)
    Ja kiitos maininnasta rakas ystäväni! ♥

    VastaaPoista
  3. Haha juu otin Picosta kunnon machokuvia :D Kiitti! <3 Toivottavasti Sofikin nautti ensimmäisestä joulustaan! :) Ja ollos hyvä, kiitos kun itsekin mainitsit meidät sun blogissa :)

    VastaaPoista