Sofi on saanut lähiaikoina myös paljon kehuja vastaantulijoilta. Monet koiranomistajat ovat kehuneet shelttineitiämme muun muassa kauniiksi, nätiksi ja söpöksi! Moni on myös kysellyt kiinnostuneena rodusta. Eräs nainen sanoi, että olen varmasti käynyt jollain kurssilla Sofin kanssa, sen verran hienosti Sofi otti minuun kontaktia hänen mielestään. Tuollaisia kehuja on tottakai valtavan ihanaa kuulla, suuri ja vilpitön kiitos vain kaikille heille, jotka ovat päiviämme piristäneet! Juuri tänään mietin, miten paljon Sofi on sosialistanut myös minua, sillä päivittäin tulee juteltua paljon enemmän uusien ihmisten kanssa kuin ennen. Oikein nautin siitä, kun saan kysellä vieraiden ihmisten arjesta koiriensa kanssa. Myös pienten lasten äitien kanssa on tullut juteltua koiran ja lapsen välisestä suhteesta. Mihin kaikkeen kulutinkaan ennen kaiken sen ajan, jonka nykyään vietän koiranpentuni kanssa pihalla? Varmasti johonkin paljon turhempaan.
Keskiviikkona olimme jälleen pentukoulussa. Tunnin aluksi tsekattiin kotitehtävät, jotka menivät meillä aika mallikkaasti. Seuraamis-harjoituksissa huomasin kuitenkin, että meillä oli Sofin kanssa vaikeuksia Stop-käskyn kanssa. En saanut Sofia nätisti perusasentoon viereeni, kunnes ohjaaja antoi vinkkejä ja neuvoja. Täällä kotona harjoitellessa se onkin alkanut sujumaan hienosti. Muita tunnilla käsiteltyjä aiheita olivat esimerkiksi maahanmeno perusasennosta ja hyppy kontaktikävelyssä esteen yli. Lopuksi selvisi, miksi tunnille oli käynyt käsky ottaa lelut mukaan - kävimme läpi lelun noutamista. Sama jatkunee ensi viikolla. Lelun noutaminen on kotona ollut aivan selviö - sitä noudetaan, vedellään, heitellään ja rieputetaan. Tunnilla asia ei kuitenkaan tuntunut olevan kaikille koirille itsestäänselvyys. Sofikin pudotti lelun muutaman kerran matkan varrelle, mutta onneksi pudotti sen myös lopuksi eteeni. Tunnilta ei muuta erityistä nyt tule mieleeni, paitsi että kävellessämme pois kurssilta, ulkona oli aivan jäätävän hirmuinen myräkkä! Inhotti kyllä niin paljon kävellä niin pitkä matka, kun oltiin jo paleltu tunti kurssilla. Ehkä joku kerta aionkin kokeilla bussilla köröttelyä Sofin kanssa jos vastaavanlainen sää on. Muuten kurssille kävely toimii tosi kätevänä "lämmittelynä", niin tunnilla maltetaan paremmin keskittyä. Lenkki tunnin jälkeen taas on sellaista jälkijäähdyttelyä. Saa pentukin taas vähän vapaammin liikkua tunnin tottelemisen jälkeen, hihi.
Muuten ollaan vietelty ihan tavallista arkea. Ja se koiran arki vaikuttaakin erittäin rennolta ja leppoisalta - nukkumista, syömistä, juomista, leikkimistä, ulkoilua ja muuta touhuilua. Vähän ollaan myös orientoiduttu näyttelykäyttäytymiseen, sillä 20. huhtikuuta olisi tarkoitus menettää "näyttelyneitsyys" shelttien erikoisnäyttelyssä Nurmijärvellä. Näyttelyn järjestävät Etelä-Suomen Shetlanninlammaskoirat yhteistyössä Shetlanninlammaskoirat Ry:n kanssa.
Tuolla se neiti mutustelee sellaista jättiluuta ja taidankin nyt lähteä käyttämään sitä pissalla ennen nukkumaanmenoa. Adios! :)
