Sofi & Aurinkoinen sunnuntai

Nyt on luvassa kunnon kuvapläjäys tästä sunnuntaipäivästä! Aurinko paistoi ihanasti, eikä tuo pieni lumipeite maassa minua ainakaan ole haitannut. Varsinkin kun tiedän, miten Sofi rakastaa lunta. Aamulenkillä Sofi huomasi yöllä sataneen lunta, ja sen johdosta tunki suipon kuononsa välittömästi lumikinokseen. 

Aurinkoisen päivän kunniaksi lähdettiin hyvän ystäväni ja veljeni tulevan aviovaimon, Hennan, kanssa kuvaamaan Sofia tuonne ihanaan ulkoilmaan. Siis Henna kuvasi, minä vain höpötin. Olipas mukava ja aurinkoinen iltapäivä! :) Kiitos Hennalle tuhannesti kuvista! Hennan omaa ruokablogia voit käydä lukemassa täältä.

Jee minun ihana tyttöni 1 v 8 kk <3

Sofi & Alkuvuoden kuulumiset

Hau hau piiiiiiitkästä aikaa! Onhan tässä viikot taas vierineet todella kovalla nopeudella. Huomasin tänään, että olen kirjoitellut Sofin blogia viimeksi marraskuussa. :o Hupsista. Tässä välissä on vuosikin vaihtunut! Joulu vietettiin lämpimissä ja mukavissa tunnelmissa "maaseudulla". Kiltti Sofi sai tietenkin useita lahjoja, kuten uuden talvitakin, leluja ja erilaisia herkkuja.

Paljon on lääniä peuhaamista varten, Sofi tuumii.

Nuo korvakarvat... Joku vois pitää mulle jonkun trimmausopetuksen. :D 

Meidän touhupeppu! Vaikka karva on kovassa kasvussa, näyttää neiti vieläkin niin pieneltä ja pentumaiselta.

Nyt on kuitenkin uusi vuosi käynnistynyt vauhdikkaasti, ja meillä onkin uusia ja virkistäviä suunnitelmia! Ensi viikon perjantaina mennään näyttelyn tehotunnille, hiotaan kuntoon näyttelykäyttäytyminen ennen Jyväskylän KV-näyttelyä. Lauantaina olisi match show, johon luultavasti menemme kokeilemaan! Helmikuun lopussa koittaakin H-hetki, nimittäin juurikin tuo kansainvälinen dog show täällä Jyväskylässä, huhuh! 

Tuo katse <3

Sofi nielee varmaan joka lenkillä vahingossa muutaman desin verran tuota lunta, kun on siihen niin hulluna. 

Helmikuun 28. päivä starttaa agilityn alkeet Haukkuvaaran koirakoulussa (www.haukkuvaara.fi). Sinne siis kokeilemaan, miten meiltä Sofin kanssa sujuu yhteistyö ja hauskanpito! 

Edes loskakeli ei meidän menoa tänään hidastanut!

Mikä parasta, järviä peittävät paksut jääkerrokset, ja kevätaurinkokin pilkotti tänään sunnuntaipäivän kunniaksi. Siispä järven jäällähän me tuon tytön kanssa "asutaan" aina kun voidaan. Tosin noita narulenkkejäkin pitäisi kyllä tehdä enemmän, hupsista... 

Sofilla oli eilen poikakaveri kylässä, nimittäin Nipsu :)

Sofi & Lumileikit

Pitkästä aikaa! Tässä on taas muutamat viikot vierähtäneet mukavasti, kun on ollut niin hirmuisen kiire aikataulu. Tänään onkin täysin vapaapäivä, jonka ansiosta vihdoin pääsin istahtamaan koneelle tämän blogin äärelle.

Kävimme tosiaan suorittamassa pentukoulun loppukokeen muutama viikko sitten. Loppukokeessa käydyt testit ja arvioitavat osa-alueet olivat:

1. Luoksepäästävyys ja hampaiden katsominen
2. Paikallaolo maassa ohjaajan vieressä 30 sekuntia
3. Seuraaminen
4. Liikkeestä maahanmeno
5. Luoksetulo
6. Liikkeestä seisominen
7. Noutaminen lelulla
8. Seuraamishyppy
9. Paikalla istuminen katsekontaktilla 30 sekuntia
10. Yleisvaikutelma

Kokonaisuudessaan koe meni hyvin ja pääsimme sen "heittämällä" läpi. Eli täysin hyväksytysti suoritettu pentukurssi, josta pitäisi postilaatikkoon putkahtaa todistuskin tässä lähiaikoina. Luoksepäästävyys on Sofilla oikeastaan ihanteellinen, koska se ei ole liian innokas, mutta antaa hyvin tulla lähelle. Paikallaolo maassa on mennyt kotona lukuisia kertoja ja kauemminkin kuin tuon 30 sekuntia. Kokeessa Sofi päätti ampaista istumaan 27 sekunnin jälkeen... Harmitti se puuttuva 3 sekuntia!

Seuraaminen ja siihen liittyvät käskyt ovat myös olleet sellaisia, jotka ovat onnistuneet kotiseudulla aina. Kokeessa Sofi kuitenkin päätti kiinnostua enemmän maan koiraisista tuoksuista kuin minusta. Loppujen lopuksi se meni ihan hyvin, mutta paremminkin tietenkin olisimme voineet nuo seuraamisharjoitteet tehdä.

Luoksetulo on sujunut täydellisesti koulun ensimmäisestä tunnista lähtien ja niin se meni myös kokeessa. Samoin lelun noutaminen on Sofille ihan luontaista ja myös paikallaistuminen onnistuu katsekontaktin kera loistavasti. Kokonaiskuva siis jäi positiiviseksi ja nyt vain katsastelemaan tulevia kursseja! Kouluttaja suositteli meille rally-tokoa, tokon jatkokurssia ja agilityn alkeita. Itse olen eniten kiinnostunut agilitystä ja pohdiskelenkin koko ajan, että milloin sen aloittaisin ja pyrkisin johonkin ryhmään.

Sofi täytti torstaina kahdeksan kuukautta! Sinä päivänä otin myös mitatkin tytöstä, jotka olivat:

Korkeus noin 36 cm
Paino 7,2 kg

Monena päivänä on ollut aivan loistavia ulkoilukelejä, aurinko on porottanut ja lumi jäällä kimmeltänyt. Kokeilin eräs aamu myös hiihtämistä Sofin kanssa, kun hanki kantoi hyvin. Tyttö säntäili jatkuvasti edessäni meinaten jäädä suksieni alle sekä haukkui suksilleni. Eli eihän siitä oikein mitään tullut, mutta onpahan kokeiltu. Ensimmäinen kertahan se vasta oli, kun Sofi edes näki sukset. Hauskaa oli!

Äsken tultiin pitkältä järvilenkiltä ja nyt tyttö lepäileekin tuolla nojatuolissa. Sofi on eilisestä asti aivastellut ja tuhissut, sekä sen nenä on ihan kuiva. Voisikohan olla pientä nuhaa? Muuten on oikein virkeä ja pirteä niin kuin aina, mutta nenässä tuntuu olevan jotain tukkoisuutta tai kutinaa. Pitääpä vähän tarkkailla, mihin se tuosta etenee.

Muuten Sofi-neidille kuuluu oikein hyvää! Se on hyvin mukana arkemme askareissa ja niin kiltti koira! <3

: D 

Sofi & Treffailua

Reilun viikon aikana ollaan nähty paljon erilaisia koiria, joiden kanssa ollaan yhdessä puuhasteltu. Voidaan siis todeta, että Sofilla on ollut ennätysmäärä treffejä tässä lähiaikoina! Suosittu tyttö!

Sunnuntaina 24.2. Lähdimme tapaamaan kaveriani ja hänen kahta englanninspringerspanieliaan, Nadaa ja Viljaa. Jätimme aikuisen Nadan sisälle, jotta pennut pääsisivät keskenään leikkimään ulos. Lenkkeilimme järven jäällä, jossa Sofi ja Sofia hieman nuorempi Vilja riehuivat ja ajoivat toisiaan takaa.

Maanantaina 25.2. Olin sopinut tapaamisen erään tytön ja hänen kahden shelttinsä kanssa lenkkeilyn merkeissä. Tyttö otti minuun yhteyttä sen jälkeen, kun olin kysellyt Facebookissa Shetlanninlammaskoirat-ryhmässä, onko Jyväskylässä ketään, joka haluaisi tavata meidät. Kävimme järven jäällä piiiiitkällä lenkillä, jotta koirat saivat taas juosta vapaasti. Sofi ja 10kk ikäinen Rambo tulivat erittäin hyvin juttuun, ja he eivät olisi väsähtäneet leikkeihinsä varmaan koskaan. Tytön toinen sheltti, Kassu, oli jo yhdeksän vuoden ikäinen ja siksi vähän rauhallisempi tapaus. Se tykkäsi mieluummin tassutella itsekseen kuin että olisi lähtenyt mukaan pentujen rientoihin. En saanut shelteistä kuvia, koska olimme liikenteessä työvuorojemme jälkeen ja siksi olikin jo niin pimeä.

Tiistaina 26.2. Aurinko paistoi mahtavasti ja vapaapäiväni kunniaksi lähdimme Sofin kanssa pitkälle jäälenkille. Tapasimme jäällä sattumalta pentukoulusta lintukoiran, Aavan, omistajansa kanssa. Aava on kuitenkin niin paljon Sofia suurempi, että sitä neitimme ikävä kyllä pelkää, ja paljon. Aava juostessa kaukaa luoksemme Sofi olikin yllättävän rohkea - se ryntäsi tervehtimään Aavaa. Loppujen lopuksi Sofi kuitenkin itki ja inisi jalkojeni juuressa, kun Aava yritti niin innokkaasti leikkiä.

Keskiviikkona 27.2. Vuorossa oli pentukoulun viimeinen kerta ennen koetta. Tällä  kerralla kerrattiin aiemmin opiskeltuja asioita. En valitettavasti päässyt töideni takia osallistumaan, mutta onneksi avomieheni vei Sofin tunnille. Kuulemma tosi hyvin oli mennyt kaikki jutut!

Lauantaina 2.3. Vein Sofin hoitoon "mummolaan" Muurameen appivanhempieni luokse. Avomieheni oli viikonlopun reissussa, joten asustelimme Sofin kanssa kahdestaan. Pelaan lacrossea ja joukkueellamme oli lauantaina peli sekä saunailta työpäiväni jälkeen, joten Sofi olisi jäänyt mahdottoman pitkäksi ajaksi yksin. Siispä ajattelin Sofin viihtyvän parhaiten Suomenlapinkoiran Napin kanssa. Itsekin oli paljon helpompi keskittyä omiin menoihin, kun tiesin Sofin olevan hyvässä hoidossa - eikä yksin kotona.

Sunnuntaina 3.3. Oli jälleen aivan mahtava auringonpaiste ja hanget kantoivat! Vietettiin Sofin kanssa aikaa Muuramessa Riihijärvellä sekä Päijänteellä.

Muuten ollaan otettu vähän rennommin. Muutamia kertoja ollaan nähty paria tosi kivaa koiraa, jotka asuvat tällä samalla asuinalueella. Etenkin Jasun kanssa Sofi rakastaa juoksennella ja koirat tapaavatkin onneksi usein Jyväsjärven jäällä leikkien merkeissä:

Tänään onkin minun syntymäpäiväni, jolle sopivasti varattiin aika pentukoulun loppukokeelle! Koe on siis tänään klo 16.30. Toivonkin, että Sofi antaisi minulle sellaisen ihanan synttärilahjan, että tekisi kiltisti kaikki jutut siellä kokeessa. Wish us luck!

Sofi puoli vuotta

Tänään Sofi täyttää virallisesti kuusi kuukautta eli puoli vuotta! <3 Onneksi olkoon tyttöni! :)

Eräs aamu jäällä auringon noustessa. :)

Sofi & Ensimmäinen Joulu

Ette arvaakaan miten kauan olin odottanut joulua! Vihdoinkin se sitten koitti, ja nyt ajattelin kertoa teille vähän perheemme ja erityisesti Sofin joulunvietosta. Varauduin Sofin ensimmäiseen jouluun muun muassa ostamalla neidille muutamia joululahjoja ja leipomalla koirien pipareita!

Ainakin Mustista ja Mirristä pystyy ostamaan noita säilykkeitä, joita on siis myös pennuille tarkoitettuja! Minun ystäväni osti tämän säilykkeen Sofille pikkujoululahjaksi. Säilykkeen sekaan lisätään jauhoja sekä hieman öljyä.

Taikinaa sekoitetaan niin kauan kunnes se muistuttaa oikeaa piparkakkutaikinaa.

Valmis taikina kaulitaan pöydälle ohueksi levyksi.

Lopuksi kaulitusta taikinasta voidaan joko pipakakkumuoteilla tai itse veitsellä leikaten tehdä erilaisia kuvoita. Piparit paistetaan uunissa, kunnes ne ovat ruskeita ja rapeita.

 Minulla oli vielä aatonaattona työvuoro, mutta heti sen jälkeen pakkasimme mukaan kaikki laukut, lahjat ja herkut sekä ahtauduimme autoon neljän ihmisen (minä, avomieheni, veljeni ja hänen kihlattunsa) ja koirani Sofin kesken, kohteenamme Muurame.

Koska meillä on kissoja, jotka eivät vielä ole oikein omaksuneet Sofin innokasta ja räiskyvää luonnetta, oli Sofin joulunvietto pääosin avomieheni perheen luona, jossa asustelee siis myös sen lappalaiskaveri Nappi.
Ensimmäisenä yönä Sofi ei ollut malttanut nukkua juuri ollenkaan, vaan koirat peuhasivat keskenään ja herättelivät herrasväkeä vähän väliä. 

Aattona Sofi käväisi moikkaamassa kissoja sekä availemassa kanssani lahjoja. Olin hankkinut Sofille muutaman lelun sekä lumihiutaleen muotoisia herkkuluita. Äitini oli ostanut mikrokuitupyyhkeen karvan putsaamista varten, yhden lihantuoksuisen purulelun sekä ihanan vaaleanpunaisen "toppatakin", joka on valitettavasti aika iso. Pitääpi katsoa, jos sitä voisi vähän ompelukoneella pienentää. Avomieheni äiti oli myös ostanut söpön lelun, jonka sabotoiminen on jo onnistuneesti suoritettu.

Sofin lahjoja paketoituina.

Sofin joululahjat. Kuonokin vähän pilkistää vasemmalta, kun piparit houkuttelivat niin kovasti.

Joulupäivänä käytiin Sofin kanssa aurinkoisessa ja jäisessä talvisäässä tutustumassa Muuramen maaseutuun sekä peuhattiin muuten vain takapihallamme. Harmi, kun koko joulun ajan oli jäätävän kylmä! Sen takia en pystynyt kuviakaan ottamaan ulkona, enkä kyllä kameraa edes ulos kantanut. Minulla on varmaan joskus menneisyydessä paleltunut kädet erittäin pahasti, sillä ne jäätyvät nykyään niin vähässä ajassa. En pysty edes ajattelemaan, että olisin pakkassäällä ilman hanskoja! Kameran kanssa ähertäminen on siis haastavaa pakkassäällä.

Tapaninpäivänä lähdettiin perheeni kanssa mummolaan, jonne en ottanut Sofia mukaan. En muista olenko aiemmin kertonut, mutta kerran Sofi on mummolassani käynytkin. Marraskuussa mummollani oli synttärit, jolloin otin Sofin mukaan Kannonkoskelle moikkaamaan sukulaisiani. Nyt Sofi kuitenkin jäi Muurameen painimaan Napin kanssa.

Joulu taisi olla todellista luksusta Sofille, sillä se pääsi touhuamaan koko ajan joko koiran tai ihmisen kanssa sekä sai liikkua vapaasti ulkona, mitä ei voi aina kaupungissa tehdä. Meidän ihmisten lämmin ja iloinen joulufiilis tarttui varmasti Sofiinkin asti. Sofia ei erityisesti kuusi kiehtonut, vaan pikaisen haistelemisen jälkeen neiti jätti sen koko joulun ajaksi rauhaan. Kinkun makuun Sofi pääsi muutaman kerran, ja siitä muodostuikin tytölle aikamoista herkkua. Tyttökoirat painivat kyllä aivan täyttä häkää koko joulun ajan! Se sai ajattelemaan, miten hienoa ja tärkeää olisi, jos kotona asustelisi kaveri tai sisarus. Tapaninpäivän iltana palattuamme takaisin asunnollemme Sofille maistuikin uni mukavasti, koska nukkumista ei neiti ehtinyt kovinkaan paljon joulun aikana harrastaa.

Joulu 2013.

Joulukuvien kotistudio.

Toivottavasti kaikilla oli onnellinen joulu! Toivoo Sofi.

Tämä kuva päätyi tämän vuoden joulukortteihin. Kiitos Henna Vilppulalle!

Ihanaa joulua kaikille! T. Sofi.

Loppukevennys! Eräänä iltana oli koiran ruokasäkki jäänyt vähän liian lähelle pöydän laitaa, joten kävi näin.

P.S. Veljeni kihlattu ja hyvä ystäväni Henna Vilppula otti Sofista nuo ihanat joulukuvat! Hennalla on erittäin kattava ja suosittu ruokablogi, jota voi käydä lueskelemassa (vesi kielellä kuolaten) osoitteessa www.henskis.blogspot.com. Tykkään!